Sosiaalisen median vaikutus nyt ja tulevaisuudessa

Maailmassa on meneillään ennennäkemättömän laaja informaatiomullistus. Nyt ei siis puhuta teknologiavallankumouksesta tai digitalisaatiosta, vaan siitä, kuinka tiedonvälityksen luonne,  keinot ja motiivit ovat muuttuneet. Kyseessä on suuri, huolestuttava ilmiö, johon löytyy yksi selkeä syypää: sosiaalinen media.

Perinteisen median luotettavuus vaarassa

Aikaan ennen Facebookia ja Twitteriä sanomalehtiin ja TV-uutisiin luotettiin nykyistä paljon enemmän. Vaikka poliittisesti ja taloudellisesti sitoutuneita lehtiä on ollut olemassa käytännössä printtimedian alkuvaiheista saakka, mahdolliset julkaisujen taustalla olevien agendojen ei annettu heikentää varsinaisten faktapohjaisten uutisten uskottavuutta.

Netin arkiäytön yleistyessä 2000-luvun alkupuolella mediat joutuivat uuden haasteen eteen: kuinka laadukas journalistinen sisältö saataisiin entistä nopeammin kuluttajien tietoisuuteen? Painetuista lehdistä alkoi tulla muinaisjäänteitä, sillä niiden tarjoamat uutiset olivat pakostakin vähintään 12 tuntia vanhoja, ellei vanhempiakin. TV:n puolella tilanne oli hieman parempi, mutta tuotannolliset ja aikataululliset seikat rajoittivat välitöntä tiedonvälitystä.

Sanomalehdet alkoivat julkaisemaan uutisia netissä nopealla aikataululla ympäri vuorokauden, usein ilmaiseksi. Tämän uskottiin tuovan lehdelle lisää maksavia lukijoita, sillä nettiartikkelit harvoin olivat (ja ovat yhä) yhtä laadukkaita ja laajoja kuin printtiin painetut jutut. Ilmainen sisältöjakelu kuitenkin kostautui ja ihmiset tottuivat maksuttomuuteen. Laadukkaasta toimitussisällöstä ei haluttu maksaa euroakaan.

Media-ala tasoitti ikään kuin vahingossa tien agenda- ja propagandamedialle, jotka surutta hyödynsivät ihmisten uusia mediatottumuksia. Sen sijaan, että kuluttaja olisi maksanut faktuaalisesta artikkelista, hän ajautui useammin ilmaisille sivustoille, joiden tekstit olivat joskus jopa räikeän puolueellisia ja toisinaan täysin valheellisia.

”False news travel fast”

Miten media-alan muutos liittyy sosiaaliseen mediaan? Kaikin tavoin ja enemmänkin. Twitteriä on ihan aiheesta kiitelty siitä, että mikroblogialusta mahdollistaa välittömän kriisikommunikoinnin katastrofien aikana.

Muun muassa kouluampumisten, terrori-iskujen tai luonnonmullistusten aikana Twitter toimii paljon nopeampana viestintäkanavana kuin yksikään viranomaisverkko. Tiedon paikkaansapitävyydestä ei voi aina mennä takuuseen, mutta se on pieni ongelma silloin, kun jopa tuhannet ihmishenget ovat vaarassa.

Sosiaalinen media olisi täydellinen media-alusta, jos kaikki virheellinen informaatio pystyttäisiin karsimaan sieltä pois. Se ei ole käytännössä koskaan mahdollista, sillä vaikka lähteettömät valemediat saataisiin estettyä palveluista, yksittäiset henkilöt voivat silti tehdä omia virhetulkintojaan ajankohtaisista uutisista, ihan tahtomattaankin. Erehtyminen ja asioiden kyseenalaistaminen ovat tärkeitä ihmisyyden piirteitä.

Väärän tiedon viraali leviäminen on joka tapauksessa somen suurin ongelma. Juuri sosiaalinen media on antanut jalansijaa vaihtoehtoisille näkemyksille ja teorioille kuten Flat Earth -ajattelulle ja rokotusvastaisuudelle. Sosiaalisessa mediassa syntyy helposti illuusio, että koska tiettyä asiaa on jaettu ja hoettu tarpeeksi paljon, sen täytyy olla totta, lähteestä huolimatta.

Iso kysymysmerkki

Tulevaisuuden tiedonvälityksen suurimpia kysymyksiä on, mitä somen huonoille puolille voidaan tehdä ja kuka sen tekee. Ongelmat ollaan jo tunnustettu palveluntarjoajienkin puolesta, mutta niin on myös niiden hyvät puolet; liiallinen sensurointi valeuutisten leviämisen pelossa voisi johtaa käyttäjäkatoon.

Julkisuudessa on esitetty ajatuksia erilaisista sisältöfilttereistä, jotka suodattaisivat linkkejä niiden alkuperäsivuston perusteella, mutta malli ei ole pitkällä juoksulla kestävä. Algoritmit voivat erehtyä, ja uusien, luotettavien uutislähteiden siteeraaminen voisi olla mahdotonta, mikäli palvelu ei tunnista lähde-URL:ää luotettavaksi uutissivustoksi.

Koko media-ala seuraakin jännityksellä, mitä tuleman pitää.