Tiedät varmaan tämän
-
Kesällä auringon säteily harvoin ylittää 800 W /m² säteilyarvon.
-
Aurinkopaneelit testataan STC Standardin (standard test conditions) mukaan 1000 W/m² +25C lämpötilassa.
-
Moni asiakas sekä myöskin myyjä on edelleen olettamusten ja "musta tuntuu" tietojen varassa
-
Kesällä kokonaissäteilymäärät ovat isommat, koska auringon säteilyaika on pidempi.
-
Kerätyt vuorokautiset säteilymäärät on kerätty myös paneelin nollatasosta.
-
Alan johtavat oppikirjatkin esittelevät erilaista tietoa kyseisen asian ympärillä.
Aurinkoenergia tehokkaasti käyttöön.
-
On aika siirtyä suunnittelussa ja laskelmissa käytännön tasolle.
-
Siirretään aurinkopaneeli parhaalle paistepaikalle ja unohdetaan ne savupiippuasennukset
-
On myös aika unohtaa vanha faarsi, ettei aurinkopaneelia voi asentaa kauaksi käyttökohteesta.
-
Aurinkopaneeli toimii tehokkaasti myös kauempana.
-
STC standadin mukaisesti 130 Wp paneelin tehollinen virta-arvo on 6,96 A.
-
Kesällä, kun säteily on 800 W/m², paneelin tehollinen virta-arvo 5.56 A.
-
Kummanko arvon mukaan lasketaan paneelin syöttökaapeli ja tuottolaskelmat?
-
Vielä kun huomiomme, että 1 V pudotus on hyväksytty kansainvälinen nyrkkisääntö.
-
Kuinka monta tonnia on myyty kuparikaapelia tyhjän takia?
-
Ei tyhjän takia, vaan asialla ovat olleet alan asiantuntijat 90-luvun tiedoilla.
Lainaus eräästä alan oppikirjasta: "Yleensä aurinkosähköpaneelin määritellään tuottavan nimellistehonsa, kun säteilyn intensiteetti on 1 kW/m², joka vastaa likimäärin aurinkoisena kesäpäivänä puolenpäivän aikaan saatua säteilyä.
Päivittäinen kysymys. Tuossa kahvitunnilla kinasteltiin kerroppa nyt mikä paneeli on paras - yksikide, monikide, ohutkalvo vai HIT-tekniikka. Vastaus; kun 80% paneeleista asennetaan katolle tai seinälle, on aivan sama mikä paneeli, "erittäin valoherkkä tai varjoja sietävä". Täytyy todella tietää paneelin kennorakenne, valitettavasti harvempi tehdaskaan tietää todellista totuutta.
On aika siirtyä tähän päivään ja uusia tiedosto,t oppimateriaalit sekä harhaan johtavat esitemateriaalit, jotka perustuvat 90-luvun tietoihin. Juksaanko vai huijaanko? En, vaan nyt ollaan lähellä käytännön tosiasioita. Edelleen mottomme on " Enemmän energiaa vähemmällä "
Huoltovapaa AGM akku
Markkinat kehittyvät ja uudet tuotteet ovat aina tervetulleita edistämään toimialaa. Monesti käy kuten AGM akun kohdalla näyttää tapahtuneen. Tuote tuli markkinoille, vaan ei tiedetty miten sitä sovelletaan aurinkosähköjärjestelmään.
-
Akut ovat tiiviitä ja täysin huoltovapaita
-
Erittäin huoleton käyttää, voi asentaa melkein miten vain
-
Omaa erittäin hyvän latauksen vastaanottokyvyn
-
Matala itsepurkautumisen taso
-
Ei kaasujen muodostumista huonetilaan
-
Ei happohaittoja
-
Erittäin pitkäikäinen, jopa 12 vuotta
-
Paras akku aurinkosähköjärjestelmiin.
Erittäin hyvä akku ominaisuuksiltaan
Ikävä kyllä nyt alkaa kyliltä kuulua outoja huhuja; kesti kolme vuotta, kesti kaksivuotta, mikä mättää. Lataussäädinhän siellä mättää, mutta miksi
-
Tarkista mikä on akun syklinen jännitetaso, ne vaihtelee akuittain 14.4 - 14,6 V.
-
Mikä kaikkein tärkeintä, mikä on säätimen syklinen jännitetaso ja ylittyykö se?
-
Ovatko akku ja säädin eri tilassa?
-
Toimiiko säätimen lämpötilakompensointi?
-
Akun kuormitettavuus, esim. 60% Ah-määrästä invertterikäytössä.
-
Löytyykö säätimestä AGM-akun latausohjelma, jos ei, tuskin akku kestää montaakaan vuotta.
-
=> Eli huolettomasta akusta tulikin "huolettava" akku
-
Myyjälle jää suuri vastuu, koska asiakas ostaa "erittäin pitkäikäisen ja huolettoman akun "
Aurinkosähköjärjestelmiin asennetaan myös geeliakkuja, jotka ovat vieläkin nirsompia latausjännitetasolle. Ennen akkukaupiaat olivat paneelikauppiaita, nyt tilanne on muuttunut, paneelikauppiaat ovat akkukauppiaita. Nyt tarvitaan enemmän ja syvällisempää tietoa kokonaisvaltaiseen asiakaspalveluliiketoimintaan.
Vain kokemusten kautta opitaan. Jatkuu kun keretään. Terveisin. Keijo
